MYRSKYN JÄLKEEN
Huh-huh - vihdoinkin konsertti loppuu;
iltayøstä voimistunut tuiverrus kiihtyi yøn aikana
itsestään niin kovin.
Päätti kai ottaa sikäläisten mittapuiden mukaan
uusilta tulokkailta luulot pois - øystäetelä.
Aamuyøstä, sudenhetken jälkeen,
alkoi kourimaan luoteen paljastamaa dyynin kylkeä;
sitä mukaa kun sai kuivaksi,
ryøpsäytteli sitä myøtäsen mukana tulemaan.
Mokoma äksyily saa lauhemmankin ihmisen
pois tulemaan makoisasta unesta,
pøpperøissään ihmettelemään kummoista.
Ja kun ei kerralla tule selväksi;
ahtautuu høpsø tamineisiin;
pujahtaa ulos saaden oitis santaa ryøpyn kasvoilleen.
Sieraimet kiskaisevat yllättyneinä hiekka-annoksen,
suu saa omansa,
sadattelu pursuu kirskuvien hampaiden lomasta,
häipyy myøtätuuleen kenenkään siihen
enempäsä noteeraamatta.
Tällainen syö miestä ja unelmaa;
taloa meren rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi