MAAiLMAN LAiDALLA
Seisoa johotan autiolla rannalla kuin majakka.
Tuijotan merelle.
Mainingit jostakin maailman ääriltä,
rantautuvat tänne - jalkaini juureen.
Kieltämättä herkästi tulee mieleen,
ettei sitä ole vielä nämä eväät ahmineena
nähnyt kuin pienen kipenen;
oikeastaan onnettoman mitättömän rikkusen
jostain suuremmasta.
Helvetin kolu selkäni takana ujeltaa dramaattisesti.
Näissä ankarissa oloissa on itsessään draamaa;
outoa, perin eriskummallista on se,
että lähes kaikki lajitoverit pitävät draamasta,
suurin osa kuitenkaan ei itse halua siihen osallistua.
Linnunpaska tippui kalliolla saappaan kärjelle,
sitä ei olla näissä piireissä vieraskoreita;
soreita kyllä omalle puolisolle tähän aikaan keväästä
kun leppä tursuaa ja hyrskyy kuumana suonissa.
Terje on lähtenyt merelle,
valkoinen alus kyntää viillosta liki tyveneen pintaan;
koko purkki kuvastuu peilikuvana meren kalvolta.
Laiskat mainingit jatkavat sortumistaan
rannan kivihelvettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi