HYVÄSTi KESÄKUU
Riittää kun vilkaisee ulos,
tulos on miellyttävän myönteinen myötävaloon;
tekee yötä - yötöntä tosin osin,
mutta kuitenkin.
Kolmentoista asteen alle vajonnut kehrä
tulee ilmakehän läpi sellaisen matkan päästä,
että sinisellä on hyvää aikaa siroutua pois.
Jäljelle jää mielenkuohuja nostattava,
sykähdyttävän punakeltainen ilmiö
jota poikkeuksellisesti lähes kaikki pitävät kauniina.
Se on sinänsä harvinainen onni,
sillä yleensähän jokaisella ihmisellä on lähes
asiasta kuin asiasta oma näkemys.
Kauneudesta, mukavasta, somasta - rumuudestakin.
Aamu- ja iltarusko lienevät ihmiskunnan historian
wanhimpia elämyksiä aina niiltä ajoilta asti
kun älyssä alkoi tapahtua läikyntää muustakin syystä
kuin eineen hankkimisen ja suvunjatkamisen takia.
Niinpä niin - haihatella voi vaikka päivän ehtymisellä,
seurata sen viimeisiä punahehkuisia hyvästejä
ennen sen laskeutumista esi-isiemme maahan,
menneisyyden valtavaan Hesperiaan.