LOKKiEN VALTAKUNTA
Perkeleellinen kaglatus ullakon päällä,
täkäläinen merirajavartija vahtaa liikkuvaisia;
tuurit vaihtuvat vartin välein,
puhaltaa neljällä boforilla öystäpohjosesta.
Merelle tiiraavan on vaara tuiskahtaa nokalleen,
koska tuuli pitää painetta yllä pyrstön alla,
kintut väsyvät haraamaan;
siksi vahdinvaihto tihiään.
Valtakunta on laskenut sannalle - suitaan ja kakitaan,
joku kylpeä roiskauttaa vuoksiaallossa,
muudan on kotkavahtina - toinen tähystää katolle.
Kun paatin nokka leikkaa Kipparikarin
ja kääntyy aukolle,
lähättäytyy vahti katolla onnensa varaan,
lähtee läpsyttelemään etumatkansa turvin jaolle.
Rannalla äkätään irtiotto,
alkaa rietas metakka - monta vertaa ätäkämpi
kuin pakanajuhla jossain muinaisella Ampomaalla;
tähän verrattuna olivat ehken kirkkokohvi-luokkaa.
Pieteetillä.
"Valtakunnassa kaikki hyvin!" kirkuu vahtari
turskan suoli nokassaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi