AJALLAAN
Jäämeri kutsuu,
sielu on rantaa vailla;
puuttuu vuoroveden kohina.
Puutetta on paikannut taivaanrannan maalaus,
aamuin illoin tassuttelu kuolpunassa;
vain se meren tuoksu uupuu.
Huomeneen saakka.
Raapattu pursi jääköön suosiolla kartanolle;
odottakoon sisus kesäsateen kosteaa suudelmaa,
yöttömän auringon paahteista hyväilyä,
kuni on valmis ottamaan uuden värin
kuljetuskapasiteettinsa sisäpuolelle.
Ulkopuolen vernissattu hehkuu jo kuuseuttaan;
janoaa vesille - ulappaa halkomaan,
aaltoja pärskyttämään keulaan.
Sillä on wimma.
Hinkuaa rietas - huokaa kärsimättömänä
ja pitäisi vielä ehättää varustaa se seilauskuntoon
tässä orastavan kesän hyörinän tuoksinassa.
Ajallaan kaikki,
kuten kurkien tulo - riemun kailotus
ja sitten hiljaisuuden harmain olemus pesimäsoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi