PÄÄHÄNPiSTO
Kapealla kaistaleella mustanpuhuvaa liukasta kiveä,
ahtaalla pahtaalla - jalkain juuressa;
raivoava meri,
pelkkä myrskynpoikasen harjoitelma vain mutta.
Kuohuja, tyrskyjä;
lipevän levän tuoksua - ilman halki kiitäviä pisaroita,
saunakauhallisia märkää vettä.
Aistit vaistoavat silti kallion värinän,
aaltojen ikuisen resonanssin;
tunteena varmaan - jonkinlaisena aavistuksena,
sillä minkäpä elastinen vesi vankkumattomalle voi.
Päähänpisto.
Kuinka rietas onkaan mieli
kun siltä rojauttaa kahleet hiiteen.
Matka poikki kesken kaikessa rauhassa etenemisen.
Utelias on sielun rääpäle,
lapsenmielinen ja yltiöpäinen.
Tiessään tyyten kaikki geeneihin ympätty
henkikullan säilömisen perusta;
wanhempien varoitukset.
Viisaus on kapuloitu ja köytetty,
kiemurtaa peräkontissa tuohtuneena.