tiistai 22. heinäkuuta 2014

ABSURDiSSiMO


ABSURDiSSiMO

Nainen kävelyttää rantabulevardilla talutinta,
kolme metriä mustaa nyöriä ulottuu alaviistoon;
näkyy juttelevan sille.
Sellainen saa aikaan outoja epäilyjä.

Taivas on pudonnut.
Tuulen puoli suutelee poskea,
tyven lohduttaa viileydellään;
harmaa laheus saa äänet hukkumaan.
Aika pysähtyy niille sijoilleen.

Golf-virta toimittaa onkaa täydellä teholla;
pilvet valuvat mantereen päältä merelle,
yhtyvät merisavuun ja rannikon vehreään sopaksi.

Hernerokkasumu on valmis,
läpinäkymättömän liepeet päästävät valoa,
paksuinta kohtaa leikataan vesurilla siivuiksi.

Sumun äänetön haamulaulu muokkaa maisemaa;
yllättäin tunnistamattomia paikkoja onkin ihan liki
kun puolet niistä on yhen äkin poissa.
Kuorrutuksen alla elävä kylä.

Aurinko loihtii pilvenlongista rusahtavia sävyjä;
näyttää se hyvinkin siltä,
mutta näkimet osaavat tunnetusti petkuttaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi