LEHMÄN HENKÄYS
Sade ropisee,
huomen on lämmin kuin lehmän henkäys ikään,
vyöryy maansylistä lupaava vehreän tuoksu;
kiirua pitää,
alkaa pian kiihkeä elämän juoksu.
Sitä ei pysäytä mikään.
Vuoret sulavat nyt silmissä,
pilvissä heijastuu kuulas valo,
suulas lokki kailottaa kevättä julki ohi kulkiessaan.
Lemmiskelevä tiirapari haukkuu kaikki,
tyyten mokomaa tempausta äimistynyt mykkäkoira
todistaa hölmistyneenä aktia;
tuntee kai sekin vomeronasaalielimessään
kopuliinin wäkevän tuoksun.
Pilvi lakkaa kaatumasta - tihmoo enää,
märkä ei tee tenää;
lonkien välistä erottuu osa wanhaa taivasta,
meillä ei valiteta kastumisen vaivasta.
Se nyt vaan kuuluu tähän asiaan.
Ankaruus on muuntumassa
tuoksuvien konserttien toukokuuksi,
laitimmainen lumi kihisee wiime kesän päällä,
ensi pälvien keltaruskeasta erottuu jo vihreät piipat.
"Pilvi lakkaa kaatumasta" on hieno kielikuva, jäin oikein miettimään sitä. En tiedä, meneekö tämä kommentti nyt oikeaan paikkaan, sivunäkymäni on vähän epäselvä ja Firefox on tahmannut koko viikon... Mutta kommentoin silti.
VastaaPoistaJohannalle:
VastaaPoistaTänksis. Kyllä tänne tiensä löysi.
Hyvää toukokuista kevättä.