KATEEKSi KÄY
Alati muuttuva arktinen maailma,
tarvitseeko koskaan kertoa yksityiskohtia?
Lisätä tai evätä niitä mielen tuulen mukaan.
Pidättääkkö ikävät,
ne jotka eivät miellytä syystä tai toisesta:
- märkyys, räntä
- vilu, koleus?
Ei se kannatte, ei sitten millään;
harmaa meri, harmaat vuoret - loskaisen harmajat,
itkua tihkuvat mannut harmaan sumuhunnun sisällä;
ne vain ovat.
Ja uutta väriä - samaa harmaata,
sitä puskee mereltä lisää vuonon ahtaumasta.
Kuka jaksaa enää vehreää kesää odotellessa
harmaita harmitella?
Niistähän kertyisi ikäviä asioita oiva keko,
oikea mustanpuhuva vuori.
sellainen jonka ylitse ei ole käyminen
onean apeuden kolotessa synkän sielun juuria.
Linnut, nuo liskoheimon jalostunut siro kerma;
siellä osataan ottaa elämä kohdaltaan kiinni,
ilman turhia murheita harmaasta.
Oikein kateeksi käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi