HYVÄ EiNES
Ahnaasti tervasta haukkova,
huojuva liekin varjo värjää tyyniä kasvoja;
mietteliään eleettöminä ne seuraavat
kuinka hehkuva puu hajoaa,
murenee pala palalta pienemmiksi yksityiskohdiksi.
Savunkiekurat leijailevat hyvässä järjestyksessä
kotvan matkaa seestyvän taivaan suuntaan,
antavat tietä toinen toisilleen herramiesmäisesti,
kuni tuulen viri vasta saa niistä otteen
ja pyyhkäisee selkäänsä.
Loimotus maalaa aihkien rungoille mielikuvitusta,
menninkäiset, maahiset - tontut ja keijut
puikkelehtivat kilvan varjojen kera - hilpeinä,
toisiaan takaa-ajaen;
saamatta tulilla istujiin kummostakaan innostusta.
Hyvä eines on tehnyt tehtävänsä.
Kun on kystä kyllin mahalaukkuun lapettavaksi,
jää loppupeleissä ympäristön pienet yksityiskohdat
ja nyanssit toisarvoisiksi.
Sitä arvostaa täyden vatsan synnyttämää raukeutta,
viipyilevää jälkimakua kidassa,
tyydytyksen tuomaa mielentyyneyttä;
se eliminoi joutavan hötkyilyn tyyten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi