PUNAiNEN
Rinta paistaa ylpeänä petäjän latvassa;
ensimmäisissä sarastuksissa,
huomenen jo kiiruhtaessa tuota pikaa kajeeksi.
Sitten valon taittaessa hämärän tiehensä
ja äänimaailman purkautuessa vapauteen.
Kymmenkunnan koiraan kilpalaulu tienoolla
saa liverryksen kuulostamaan ymmärtämättömästä
hälisevältä teinilaumalta,
joka hölisee tyttöin huomion saadakseen.
Ja siitäpä kyse onkin tietty,
pulleista rinnoista kumpuava ehtymätön viserrys
koko hämärien välin - lennossakin;
kun kuolpunan korkeimpaa paikkaa tavoitellaan
siipispankoilla toisiaan paiskoen.
Kyse tuoksinassa ei suinkaan ole
vain kaverien tuttavallisesta olalle taputtelusta;
ei sinne päinkään.
Itseasiassa kovasta pelistä pohjolan keväässä.
Kamppailua siitä ken pääsee saatille yökylään,
aitan pehmeille pahnoille jatkamaan sukua
ja sittemmin hoitamaan jälkikasvun elämäntaipaleelle.
Sitä uhkuu kiihkeä punainen rinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi