RiETAS ViESTi
Liekit hyväilevät tervaista jaarikkaa,
väliin paljon palvelleen,
kolhiintuneen ja kuhmuisen mustan kanan kylkeä:
keskipäivän seisahtanut tuokio palkisessa,
tuuleton, pilvetön,
auvoisen kevään leppeässä.
Tervaksen aromi kiihottaa hetken herkimmilleen,
pyhä toimitus liikuttaa,
saa nielaisemaan;
hiljaisuuden täyttämät uneliaat jängän perukat
erottaa toisistaan vain
hiiltyvän puun rapsahdukset täällä,
määrätön äänettömyys tuolla.
Voisi vaikka uinahtaa syväksi toviksi,
ellei särysopan houkutteleva tuoksu kiertäisi
kuin kurilla haistimeen,
kutittamaan makuhermojen juuria,
töytyyttämään rietasta viestiä mahalaukkuosastolle,
joka puolestaan anoo humeettia heti paikalla
antamaan syömämääräyksen.
Malttamaton koura sukeltaa reppuun myyrän lailla,
kaivaa lautasen ja lusikan,
toisessa pivossa kapusta kukkurillaan,
valmiina kippaamaan tuoksuvaa lihasoppaa atriaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi