TÄLLi
Matka kevääseen on alkamassa,
se vähäpätöinen valon lisääntyminen,
jota oikeastaan välinpitämätön ei vielä edes huomaa,
on kuitenkin ennättänyt tehdä riettaan tepposensa
luomakunnan pienimmille pakkasessa selviytyjille.
Niiden suonistossa virtaa jo wäkevä mahla kohisten;
kuohuvan kosken lailla se saa aikaan kiivaan wimman
josta huilataan vasta päivän nujerettua yön.
Valolle yliherkkä anturi otsassa on antanut
ankaran signaalin tirpus-urosten pikkiriikkisiin raakeisiin,
tinkimättömän ukaasin toimittaa testosteronia kehoon
ja humeetin käyttövoimaksi.
Hyvältä kai se sellainen tälli älliin tuntunee
kun heti pistää laulattamaan; "Titipä hyvinnii tyy!",
nooh - ens'alkuun on hyräilyn, tapailun puolella,
mutta kuunvaihteessa suvunjatkamisen valmistelu
sitten täydessä tohinassa.
Ei mokomaa kiihkon käynnistymistä huomaa
satunnaisilla pistoilla luonnonhelmaan - pitää paneutua,
pienimpienkin yksityiskohtien merkitys on selvitettävä.
Miksi on hurakalla varpu nokassa uuna vuona?
Na - sanoppas se!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi