ALTTARi
Lumisen metsän hämärään siimekseen kyhätty tuli,
sielun jalolle pyhitykselle rakennettu alttari;
pääsääntöisesti ei savuta,
ei tarvitse tihrusilmin vartoa kuni lumi pannussa sulaa
voidakseen pudottaa uuden lumipaakun märkään;
kun könttälunta ei ole aseteltavaksi tikunnokkaan.
Mutta menee se näinkin - kohtuudella
kun ensin saatu tulipuuasia kohdalleen sahan soitolla
ja moikuvin iskuin halottu järeät hongat
ahnaiden liekkien ahmittavaksi.
Kelpaa istua kylmä alkuruoka hyppysissä,
vartoomassa nokan pihahdusta
keitinpuussa kärvistelevästä nokisesta kanasta.
Kuinka aarnimetsän siunattu hiljaisuus pureekaan;
hillityllä äänellä kerrotut hillittömät jutut
hirvi- ja karhumetsältä - niiden lopputulemat,
sadat ja sadat kalajutut - ne anhittomatkin,
joissa saalis kasvaa siihen saakka
kunnes kertoja siirtyy paremmille kalastusvesille.
Jotain siinä on - jotain vaistomaista,
jotain alitajuista ja hallitsematonta mystistä paluuta,
yhdentymistä muinaisten esi-isien kertomakulttuuriin.
Sellainen ankara voima se tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi