JÄNESKELi
Selaan vaateparsia penseänä,
ulkona viidennen asteen pakkanen - upettoa,
karhakisto piirtyy ja hahmottuu epämääräisenä;
wemmelsäären on tuolla turvallista kupsehtia,
tehdä jälkitarhaa revon kiusaksi.
Ei tässä oikein tiedä pöpperössä
mitkä vetimet yllens' kiskoisi - vaiko mitään,
painuisi takaisin lavitsalle hehkeän muorin viereen,
ottaisi karhun syleilyyn ja ajattelisi riettaita.
Vain kun tuli kohvet ryystettyä,
itsensä tankattua raskaalla polttoaineella;
pari pakkaa pekonia,
siihen kyytipojiksi kourallinen kaupparatsun munia.
Jo vain niillä tokenee pahin mouru,
ei lähetä alvariinsa mahalaukku sähköpostia humeettiin:
"Onko kurkku poikki kun ei einestä kuulu?"
On se uksea raotettava,
haisteltava ilmaa ja keliä - mitä peliä se pitää.
Sahero on - arvasin,
kurpposet jalkaan, haulipyssy selkäpiille ja rantteelle;
päläät nilkkoihin, kippurat mäystimiin, porkat kouriin.
Sitten Väiskilään kuin yhtyen aamusumuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi