MAALARi

MAALARi

Ja jos se jokin paikka on muita parempi,
niin se on tunturin kuve;
ei ylhäällä eikä alhaalla,
vaan silleen somimoilleen.
Kyllä sen oppii ajan oloon tunnistamaan - sopivan.

Kiiru loppuu oitis,
ehtyy niin tyyten, että vaikka hössäämällä
ynnä huohottain suoritettu ylämäki on juuri tultu,
kääntyy seisatinnappi välittömästi off-asentoon.

Riippi selästä kallaaseen,
kivipahtaan syrjää potkimalla wanha tulipaikka esiin,
kolosta suojan alta kiehiset sekä muutama,
herkästi tulehtuva tervaskapula;
molempi aines syksyllistä perää - ruskan tiimoilta.

Siinä kerkiä paljon nokka tohisemaan
kun jo valkea ahmii syttöpuita ja vaatii uutta purtavaa.
Parilla kolmella pölkyllä asia on hoidettu,
sitten on yllin kyllin aikaa.

Puita on kyllä raijattu sen verta,
että jokusen tunnin saa täällä taivaanrantaa maalata,
ei nyt kuitenkaan ihan anhittomiin,
joku tolkku se maalaamisessakin pitää olla,
ei sitäkään ihan muina töinä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!