PEiLi
Maailma on kuin silkkiä vaan;
mikäpä se siinä,
sopuisasti ovat lomittuneet natturat, utukat toisiinsa.
Yhteistyössä värkänneet sellaisen häikäisevän sevän
jota joutuu ällistyksestä,
silmät sirhollaan ihastelemaan.
Ei tällaista taiteen tekemistä ihmisen lapsi
koskaan kyllästy katselemaan;
aistien ulottuvilla kaikki kauneuden, harmonian tekijät.
Yhdellä kertaa,
muutamalla harkitulla päänliikkeellä.
On se varma.
Vain sellainen polo joka on sielultansa musta,
korventunut ja karrelle palanut tyyten,
saattaa manata tunteettomuuttaan
selkosten aapain äärettömyyteen ulottuvan kilon
jonnekkin Huit-Helvettiin tai siihen suuntaan.
Siinä joutuu vierellä katsova hereä noloon asemaan
kun ei pitäisi koskea, ei puuttua,
toisen humeetin aivoituksiin ja akkilointeihin;
pitäisi antaa vain olla
ja sallia mokoma houkkio ihan muina miehinä.
Kas siinäpä kauneuden koko kuva - peilikuvineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi