SiVAKAT
Kaksi sivakkaa töröttää harmaata seinää vasten;
tanssi kahdeksalle jalalle syntyy siitä
kun juuri sataneen vitilumen alla piilevä jää
takertuu kaksin käsin koipeen,
saa haparoimaan tukea ilmasta,
parahultaisesti juuri kurottaessani niitä ottamaan.
Meinaa ryökäle kaataa,
mutta ehdin onneksi heittäytyä persuksilleni ensin.
Kaatakoon siinä jos kykenee,
kivistävät pakarat tukevasti jäisessä palteessa kiinni.
Ei ala hyvin aamu,
silmissä sykistyneen sielun maalaamaa mustaa lunta,
kirosanaparvi lehahtanut lakkapäähän,
ainakin tuhannen perkelettä samassa kuorossa;
ravistelee siellä huurua oksilta sadatellessaan,
eikä meinaa asettua.
Hännänpäätä vihloo niin julmetusti,
on kuin joku yrittäisi siihen jatkoa ilman puudutusta.
Pahoin ärtynyt humeetti selviää lopulta tolkkuihinsa,
tähdet palaavat takaisin taivaanpiirille,
kinnaskourat ottavat tukea mannusta
ja pinnistän ylös seisoville.
Kaksi sivakkaa töröttää harmaata seinää vasten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi