TÄHTiMOOTTORi

TÄHTiMOOTTORi

Jytisee,
rytyyttää - viheltää nurkissa -
ettei vaan nousisi yltymään.

Äänien perusteella kuutta seitentä boforttia,
saattaapa ärjyä tunturin päällä väkevämminkin,
vaan senkö täytistä sitä sinne pitäis mennä utsimaan.

Sen kun pitää kiinni lepotuolin hantaakeista,
kuuntelee Aram Iljitš Hatšaturjania silmät kiinni
ja eläytyy elon oloon.

Siivet saa mielikuvituksen maalaama talo,
muuttuu lentokoneeksi kiitoradan päähän värisemään,
tärisemään kierrosten kohotessa tähtimoottorissa,
kahdentoista männän potkiessa akselia
yhä hullumpaan wimmaan.

Hei me lennetään!
Vantit ja vaijerit ulajavat,
raakatakiloidut mastot metakoivat,
kukin kilpailee taipuvaisuudellaan,
purjeet lepattavat pullistuakseen haljetakseen.

Vettä ryntää paapuurin puolelta tankkilaivoittain,
kapteeni kiljuu hulluna onnesta ilman aikojaan;
herätessä ei permannolla tilkkaakaan vettä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne