JÄTTiLÄiSiÄ

JÄTTiLÄiSiÄ

Ehtoolla alkaa olla jo niin pimeää,
että sitä piisaa hyvän matkaa huomenen puolelle;
useampana päivänä peräkanaa
on saanut aloittaa puuhastelunsa punaisella
ja lopettaa sitten kun - samaa väriin.

Värimaisema on pian upeimmillaan -
parahultaisesti juuri ennen kaamosta -,
täkäläinen taivaan draama tulee iholle,
vavistaa - pörhistää karvoja kyynärissä.

Osoittaa suureutensa maattoman lounaan yllä,
heittelee lieskojen värisiä hyvästejä
ennen hiipumistaan Arktiseen hysteriaan.

Pöyristyneitä ihastuksia tyvenessä,
päivä päivältä aikaistuvissa ehtoissa;
satavat sitten ensilumen kera maahan
ja jäävät väkilannaksi kevään kukille.

Jos ei nyt muuta kovin valaisevaa -
siis tämän orastavan kaamoksen alla,
niin ainakin toistaiseksi,
vielä tällä erää Pitkien varjojen maassa
vähäläntäkin näyttää jättiläiseltä.

On se sekin sentään jotain.

Oh-show-tah hoi-ne-ne