PREESENS STABiLiS

PREESENS STABiLiS

Arktisen pitkän yön suudelma lähenee,
päivä päivältä odotus tihenee,
aurinko vähenee olemattomiin ennen lopullista
ja viimeisellä hetkellä ilmestys kirjataan
varmuuden vuoksi sellaisille sukupolville
joita koko asia ei kiinnosta kipeneenkään vertaa.

Kokematta ei voi käsittää
mitä sieluttomana mörön syöttinä olemisen ihanuus -
preesens stabilis -,
verkkaan eteenpäin vyöryvän ajan kohdussa;
ankarassa uskossa tulevaan valoon on.

Ja mikä ettei,
muuta väkevää ei ole todistettu eikä kyetty,
sillä cedant tenebrae soli - pimeys on tie aurinkoon.

Ei kahta puhetta enempäsä;
keinovalo on länsimaista moraalista rappiota,
steriilissä syntyy pelkkää steriiliä.

Tuli on kaamoksen lääke,
liekit parhaita kaikista -
ylivoimaisimpia -
hurmaan nostattavia valon ja lämmön yhteistyöllä;
toiseksi siinä jäävät kelmeät kylmät,
muodolliset, tuoksumattomat valot.

Oh-show-tah hoi-ne-ne