KANANLiHATLauhtuu selvästi,
sen tuntee nokassaan jokainen pölvästi,
joka viitsii nähdä vaivaa
ja ulos rantteelle loukostaan kamuta.
Ei tarvitse yllensä parkaa hamuta,
sitä kammion nurkasta kaivaa
vaik' nahkansa arkaa vilulle kuin.
Lämpöaalto hulvahtaa syötävästä;
kauhtuneita kasvoja huuhtelee raosta uksen,
nakkaa kumolleen orvon suksen,
täyttää lumella portaan vieressä korvon.
Karistaa unista paukkuvat pakkaset,
innon puuskissa lumista puut varistaa.
Mustaksi huminaksi metsän muuttaa.
Askel tai pari porstuan rapulta,
ja lakkaa kylmän vihat, asettuu kananlihat.
Tuiskuttaa henkäys umpeen pihat,
ahtaa tiiviiksi hangen
ja hakkaa wimmassa liiterin ovea kamanaan.
Kinokset juoksuttaa,
nietokset aallonharjoiksi valkoisen meren pakkaa.
Vietokset tasoittaa, täyttää ja näyttää
puhurin voimaansa käyttää.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Mukavaa on lukea sääkuviasi. Mutta voisitko ystävällisesti lähettää sen lämmön tänne etelään mihin se kaikella kohtuudella kuuluukin kun pitäisi verkoille tareta?
VastaaPoistaNo nytkö siellä pyryttää?
VastaaPoistaDemetriukselle:
VastaaPoistaPistän tulemaan, vaikka kyllä tässä itsenkin pitäsii ehättää juomukset laittamaan.
Tarulle:
No ei juuri, mutta kovin lupavalta näyttä, lämpötila kohosi 33 astetta.
Hurja nousu lämpötilassa, ei Tampereen tienoilla. Elämää kuvaat konkreettisesti, sinulla on homma hallussa, varmaan pakkasella ja helteelläkin. Maanlähellä voi olla aina lämmin olo :)
VastaaPoistaMarjaisalle:
VastaaPoistaTänksis vaan. Kyllä tässä poutaa ja sadetta on tullut pidettyä milloin missäkin.
Elämää opettaa ja nuotion loimussa tarkenee.