TUNDRABULEVARDi
Ilma on jopa pehmeämpi kuin itse impye,
suloisempi kuin kissin kehräys kuulimeen;
ei tässä voi eikä tohdi muuta sanoa.
On kyllä niin,
niin herkullinen tunne astellessa tätä rantabulevardia
johon itse täytyy kuvitella palmunsa
sekä muutkin hula-hulat,
ynnä sambat rytkimään brasialaista sykettä
tahi jonkun mielestä hawai'i-kitaran uijjuutusta.
Kaiken kaikkiaan tämä on runo,
tämä on yksi niistä herkimmistä hetkistä
joita tällä rannalla astellessa voi tuntua
Hiemankin rannasta etääntyessä ja kääntyessä selin
kaikki meteli vaimenee,
tilalle astuu vain hiljaisuus ja väkevä tuoksu.
Kukkaan puhkeava keto on valloittamassa kuloheinän,
aamuöisen kuuron vahvistama aromi levittää kesää,
lapinvuokot ovat ottaneet asiakseen puhjeta kukkaan
suuremmissa määrin.
Jokahisessa kallionkolossa asustaa vähintään yksilö,
parhaimmillaan tundranummilla tuota samaa asiaa
on valtavia valkoisia pälviä.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi