ROKKA
Maailma on nyt lähes valmis,
Eesaun rokka hyrisee selän takana hiljaisella tulella,
mutta tuiskauttaa silti sitäkin muhevampia,
savunoloisia tuoksuja haistimiin.
Pinta mutkuilee somimoilleen somasti niin,
että kuolleista herääminenkään
ei ole enää mahdoton asia;
vaan onko se ylejäänkään ihme -
sianpoikasen pintaahan siellä pinnan alla muhii.
Muutaman pykälän verran lämpimämpää saisi olla -
rantteella -, ihan tilastomielessä;
pässinpökkimien riisuminen kun arveluttaa
vaikka musta muistikirja väittää toista
ja suorastaan kehottaa moiseen riettauteen.
On aika huo'asta,
valtaosa kivistä on istutettu - hyvään outoon maahan;
nyt on aika asettua aamunkoissa porstuan rappusille
kuuntelemaan niiden kasvamista.
Muutama hajanainen ehken vielä -
sinne tänne hujan hajan -,
taiteellisen vaikutelman luomista korostamaan.
Muuten hyvä - aamiaiseksi keltaista rokkaa pokkana.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi