lauantai 3. lokakuuta 2015

PRiMUM DECRETORiiS


PRiMUM DECRETORiiS

Syksyn hiljaisuus asettuu odottavalle tolalle,
enää riehaantumista saa aikaan tuuli,
joka innostuessaan nousee kotvaksi williin,
mutta aikansa höngittyään laantuu kesyksi.

Tyyntyy puhtinsa menettäneenä,
sekä lakkaa lopen martaasta nousevaan huokaukseen.

Istahtaa haikailemaan siunatusta Lumen maasta;
kiihottuu siveästi talven hiljaiseen tuoksuun,
tämä kaikkien virtausten äiti,
jota vihataan että rakastetaan samalla kertaa.
Saman ihmisen samassa päässä.

Niiii-in - huomenet,
idän valon ensimmäiset hetket ratkaisevat,
määrittelevät millainen päivästä tulee.

Tuulen haistelu - ensimmäinen rutiini -,
heti kun saa aistimensa ulos tuulettumaan;
aivan vastaava kuin astuminen nuotion taikapiiriin.

Tulen nuuhkiminen,
ensimmäisenä haistimet ryystävät savun tuoksua,
analysoivat tulen rakennetta:
lehti- vai pihkapuuta, tervasta - asettuvat sitten.
Kaunista.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi