torstai 29. lokakuuta 2015

KÄYMiSTiLA


KÄYMiSTiLA

Valkoisen harmahtavia pilven köllyköitä;
lipuvat tiineinä taivaanrantaa,
sellainen saa virneen vääntymään suupieleen.

Humeetissa käy kuhina,
koko pönttö on käymistilassa;
niin monta lupaavaa horisonttia on tullut sihdattua.

Niinköhän tälle viikolle vielä pääsee
kiskomaan hantaakista sydämen lyönnit kohdalleen
tarttumaan pörinän alettua sarviin
ja antamaan peltipailakalle käskyn:
Hei - lennetään!

Sen verta tasaista elämän menoa;
koko syksy suorastaan herran rauhassa,
että kyllä tässä jo hiljallensa
on alkanut kaivata jonkin sortin rytyytystä.

Siinä raihnaisempikin raato saa
kesäisen vötkyilyn jäljiltä ränsistyneet
sähköjärjestelmänsä kuntoon
puikkelehtiessaan ryteikköjen läpi tasamaan ummelle.

Jos ummenkulkijan kuskilla ei ole aamulla
joku paikka kipiä,
se on kuollu, sanoo Aslakki.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

5 kommenttia:

  1. Mielenkuvasi ja assosiaatiot sykähdyttävät kummasti, vaikka en vielä faniksi rupeakaan, hitaasti syttyvätä lajia kun olen :) mutta Aslakin viisaus vei sydämeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai niin.
      Faniksi tullaan - ei ruveta.
      Kytemällä palaminen poistaa viskeraalista rasvaa.
      Viisas on Aslakka - kovin viisas.

      Minusta kuitenkin Antonovka-omenat säilyvät
      parhaiten haapapuisissa laatikoissa.

      Poista
    2. Juu, semmonen puu oli minullakin Villin Lännen pihalla, enkä heti älynnyt että omenat lauhtuvat niin mukaviksi säilytyksessä, mut sehän oli kyläläisten ja tuttujen onni:)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi