torstai 8. elokuuta 2013

VALAAN KYLKiLUU


VALAAN KYLKiLUU

Varjo,
häilyväinen vajaa,
liittyy veden rajaan;
kuvajainen matkii toista toisen perään.

On päivä ollut poutainen,
joutava ja muutoin muusta vapaa,
ei mitään määrättyä tapaa tappaa aikaa.

Voi laskeutua,
tulla alas puusta,
sanat suusta - säästetyt, päästää,
kasvavasta kelmeästä täysikuusta.

Tai harmajasta valaan kylkiluusta,
jok' sattuvasti puuta muistuttaa
ja onkin silkkaa puuta
kun varvas siihen yöllä osuu,
sattuu nilkkaan saakka.

Ei tästä haaverista sanottavaa muuta;
kipu kiehuu, mieli liehuu, sielu riehuu,
kantaa ramman vamman sadattelu pitkin rantaa.

Huomen auvoinen - poissa luuta muistuttava puu,
vain joku hassu lastu kastumassa vuoksen suukkoon;
kai täysikuukin menehtynyt samaan puukkoon.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi