VASTAANOTOLLA
Tulen äärellä,
somimoilleen sellaisessa avoimessa tunnekuohussa,
jossa liekkien luoma muinaisten viestien sekamelska
teettää hieman ajatustöitä seestyäkseen.
Mutta sitten kun;
eetos loikkaa kantimistaan kuoston pankaoksalle,
keikkuu siellä kaikkia luonnonlakeja uhmaten,
antaa piu-paut kaikelle säälliselle.
Siellä kiikkuu tuo rietas pirulainen,
välitä ei nuotiopiirin auvoisesta pyhästä,
liehtoo ja hulmuilee niin kuin mullit laitumella
talven jälkeen.
Se vakava ote on kyllä hallussa;
mutta kelopölkyllä istuvaa henkisyyden majaa
houkuttaa myös arkiset asiat.
Nääs vatsa laittaa vaivihkaisen kyselyn lierin alle;
onko mukana mahdollisesti mitään pöperöä,
edes suoleen pakattua lihatököttiä,
olisi puolipäiväsen aika?
Tässä tilassa - kun mieli leiskuu loitompana
ja kovin vastaanottavaisena kuin moneen aikaan -,
nälkä kyllä jää toiseksi.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi