KRAATEREiTA

KRAATEREiTA

Tippasee,
räystään alla somassa rivissä märkiä kulpon silmiä;
joka kerta tippastessa pärskähtää,
pisarat muokkaavat miniatyyrimaisemaa
jäätulivuorten suloiseksi jonoksi.

Ei sitä pelkällä ohikulkemisella äkkää,
ei huomaa muuta mielessään,
erikseen pitää päättää tarkkailla
erityisesti niitä jäisiä kraatereita jos.

Mutta upeita ne ovat -
upean siroja -,
luonnon yksilöllisesti muovaamia taideteoksia,
ilman mitään virallistettua taidesuuntausta;
tuosta vaan.
Huiskauttamalla.

Sitä jaksaa yksinkertainen ihminen,
vähälännän oloinen - iloita tuollaisesta
äkin ulospäin katsoin näyttävästä
hyvinkin varmaotteisesta hui-hai tekniikasta,
jolla kauneuden pienet pikantit yksityiskohdat
asettuvat somimoilleen kohdalleen.

Nuhjuinen huopahattu ja rillit,
ne ikään kuin vahvistavat sitä olettamusta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne