JAHAS

JAHAS

Takaumasta ei pääse eroon;
alinomaan - olipa millainen päivä tahansa -,
liekkien humina,
niiden taianomainen hutvatus kuulimissa,
savun haistinta hivelevät tuoksut,
se vain kertakaikkiaan ottaa vallan.

Pian taiassa on mukana tilanteita jo eletyistä tulista;
oikeastaan kooste tulilla vietetyistä auvoisista,
kuin myös ilmiselvä vihje samalla kaikille
mystisille aamu- ja iltarusojen punaviehätyksille.

Tuli on aikain saatossa kasvanut kiinni osaksi elämää,
vapaan ajatuksen haihatusvirraksi,
linkiksi muinaisuuden ja tämän hetken välille.

Helposti sellaiseen ryhtyy liki tahtomattaan,
tuli syntyy selkäytimen määräyksestä,
lähes huomaamatta - niin luonnollinen toimi.

Jälkikäteinen pohdiskelu,
taapäin palaaminen vain vahvistaa,
näyttää selkeyttävän näkymätöntä yhteyttä.

Viehätyksestä irtaantuminen vaatii erityistä äkkäystä;
jahas - tässä sitä taas kykötetään,
lisätään kalikoita ja kykötetään.

Oh-show-tah hoi-ne-ne