SiNAMOiSiA
Tuli humisee kaminassa,
vuoret jatkavat lumisina hiljaa taustalla,
vaikka maassa on sulia laikkuja rannan tietämissä;
on jotenkin on.
Huomenen hereän lahea pinkki vaihtunut -
nykyisellään jo kovahkon keskipäivän valon
jälkeen lämpimän verenkarvaiseen punaan.
Tässä ilmi nyt,
se arktisen hysterian lyömätön upeusleikki,
valo jota jaksaa ihailla aamusta ehtooseen;
kuukausitolkulla,
yhtäsoittoa.
Aina siihen saa haettua - ihka uutta näkökulmaa,
jos viitsii edes vähänkään vaivautua -,
haihattelemaan taipuvaisen hui-hai-sielunsa
niistä tutkimattomimmista loukoista;
niistä jonne vain itsellä avaimet.
Päivät kuluvat lennossa,
hurmaavan ällistyttäviä eetoksia tulvii riettaasti -
oman kuplan ulkopuolelle.
Eikä niistä voi pidättäytyä,
ne on kirjattava julkeasti sinamoisenaan.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi