SiELUT PALAAVAT

SiELUT PALAAVAT

Jos huominen tulee tänään yhtä säännöllisesti;
kuin entisinä hyvinä aikoina kuunaan,
saattaa olla mahdollista -
sikäli mikäli sää sallii -,
että taivas lakkaa putoamasta
ja kultainen kehrä asettuu pieneksi toviksi horisontille.

Siihen meidän ranta-asukkien varaamaan aukkoon
keskellä päivää -
siis jos.

Sitä nyt ei ole kiveen hakattu jotta näkyy;
mutta siellä se kuitenkin on
kuin palkankorotus tilipussissa;
on, on ja on - muttei vaan näy.
Tuttua, Tuttua!

Mikä ilo siitä syntyykään kun kehrä näkyy,
varjot hipsivät ensimmäisenä paikalle;
maistelevat miltä valo maistuu
ja jäävät paikalle pälyilemään häilyen.

Sielut tulevat yhtä köyttä,
samaa kyytiä, samaa vauhtia;
katselevat oman soppensa,
sekä puikahtavat ihmismielen syöveriin
kaamoksen päättymisen kunniaksi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne