KOiRANLEUKA

KOiRANLEUKA

Haileaa kalahtelua sataman suunnasta,
kalastajat viimeistelevät lähtöä
sumu vaimentaa toimeliaisuutta pehmeästi.

Mastovalo ulottuu autereen yli,
työvalo kuultaa harsomaisen esiripun läpi laheana;
osan puuhista arvaa näkemättä - kuulemalla niistä
ja kokonaisuus muodostuu odottamaan pollarille.

Käynnistystä useammasta putkesta peräkanaa,
sitten matala nunnunnunnunnunnunnunnun,
loiskahduksia kun potkuri kahmaisee vettä,
purkaa sitä laiskahkosti ahterin alle;
on satumainen tyven - voiman käyttö hillittyä -,
rytyytykseen ei tarvetta.
Kyllä lähtee.

Nunnunnunnunnunnunnunnun tasaisena,
murtajat kahta puolta vahvistavat hieman ääntä
kun keula puskee aukosta,
sen verran viriä että kulkuvalot erottuvat.

Sumutorven törähdys - ÖRFH! -
lienee vielä uinuvan kylän yllä pelkkää silkkaa
wanhan koiranleukakipparin riettautta,
se saa redin rajalla uinuvan lokkiparven paskomaan
ennen kuin ehtivät siipispankoilleen.

Oh-show-tah hoi-ne-ne