ROKKA'N ROLL

ROKKA'N ROLL

Kolmannen asteen tammikuinen tuokio,
sisällä siinä Arktisen hysterian rokkaruno;
ei sitä hevillä uskoisi että kukaan sentään
sellaiseen rohkenee kajota.
Ugrilaisen heimon pyhään.

Yltiönä ellei hurjapäisyyttään sitten joku tollo sitä;
mutta kuiten sentään että sysimustapadan roolissa
kiiltäväkylkinen puunattu kymmenlitrainen,
kahdella kuumentumattomalla nostokahvalla
varustettu paksuhkopohjainen teräskattilan tapanen,

Pöhisemässä ja kiihottavaa tuoksua kannen raosta
ulkoilmaan tuhisten suitsuttamassa.

Kupeellaan posliinilautasen poveen nojaava kapusta
rukousasentoon jäykistyneenä,
kuplivalta teokselta nöyränä anoen:
"Ota minun jäykkä varteni,
salli sen upota sisuksiesi kuumaan syliin
ja anna nauttia makusi huumasta jo ennalta,
ennen kuin asetut yleisesti tarjolle
himokkaasti maiskuttavien suiden tykö!"

Vaan vielä menee useampi tunteroinen
kuni paratiisin ukset raottuvat
ja mairea hymy auvoisille ihmiskasvoille urkenee.

Oh-show-tah hoi-ne-ne