WANHOJA MERKKEJÄ
Tasaisen upeaa - katsoi minne katsoi;
silmiä sirhistäin näkee vastavalon hopeoimia hankia,
jalokivisateen tanssia
puhurin pöhäyttämien koivujen katveessa.
Sinisemmäksi taivasta ei saa,
ei - vaikka hinkkaisi sitä millä,
mutta sielun mieliksi kontrastia loiventaa harsuilu,
pilvien luisuminen verkkaan koreuden päälle
syvyyttä ilmaisemaan.
Yöttömän yön siemen on kylvetty,
laskettu niskan päälle kivunneen päivän kohtuun
ja aika käy hupenemaan sellaista hoppua
ettei ihan kaikkia suunnitelmia ehdi toteuttaa siihen
kun yö jo on poissa tyyten.
Ensimmäiset pulmuset yllättivät niin,
että joutui näkimiään hieraisemaan,
nipistämään itseään varmuuden vuoksi
ja vasta sitten tähystämään lasin läpi.
Elinvoimaisia yksilöitä häärimässä eeskahtaalle,
pörhistelyt ja yhteenotot vihjasivat
hormoonitoiminnan vilkastumisesta.
Kevättä pukkaa jos wanhoihin merkkeihin uskomista.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi