RiSTEYKSEN ZEN
Sarastaa hieman,
iän tuomalla kokemuksella,
aavistus osuu kohdalleen.
Ja ennen kuin ehtii kissaa sanoa -
no ehken hörppy tulista mustaherukkaa -,
aamunkoi aloittaa kirjokannen murtamisen
huulet lievästi kirvellen.
Ajan ja paikan risteys,
jalkain alla elettävä hetki,
suoraan edessä selkeä menneisyys,
takana katveessa,
paljolti näkymättömissä,
tulevaisuus.
Laskemalla sielun mystiseen rummun sykkeeseen,
hypnoottiseen kumuun;
tilaan jonka partaalla hieman epäröittää
mutta joka sitten kun...
kuljettaa rytmissään sumuun,
elämän humujen toiselle puolen.
Paluu ei miellytä,
tyhjässä kellumisen intohimo ei tahdo luovuttaa,
mielikuvien sekamelskan maailmassa oleminen on zen.
Risteyksen zen.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi