JOUTELiKKO
Kokonaisuus leijuu yhä likin ja loiton välimaastossa,
epävarmassa tulevaisuudessa samaan tapaan
kuin murrosikäisen miehenalun ensimmäinen kerta;
saiko vai oli saamatta.
Ei ole vielä mitään vuorenvarmaa;
ääni-ilmaisua odotellessa
on puhuttava rakkaudestakin kirjoittamalla.
Kirjoitettava Stylus-kynäterveiset - hyvät ja huonot;
lämpöpatterina toimiminen on ohi,
virka vapaa seuraavalle tuntemattomalle potilaalle.
Jos vain ite haluaa,
kertokoon terveisiä Kharonille:
"Osta uusi arpa - parempi onni seuraavalla!"
Sarastuksen ensi häivähdys suutelee metsänreunaa,
onko se parempi tulevaisuus,
joka kasvamassa koiksi kultaisen juovan ylle?
Jospa nyt alkaa sanojen pursuamisen aika
kun kaikki wanhat lähestulkoon koluttu ja kaluttu?
En ole ennustaja,
pelkkä haihatteleva joutelikko runoilijariepu,
tuulten vietävissä syksyisten irtolehtien tapaan.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi