ULULATUM TUNDRA
Mikäpä tässä,
yleisen törsäyksen rietas episodi hiipumassa;
välipäivien arki kurkistaa oitis,
jahka vain erehtyy kohentamaan katsetta.
Martaan harrasta vahtaamista,
kahden sinen mykkää yhteentörmäystä keskipäivällä,
kuni sitten vihdoin - puolen kuun tietämissä -,
ensimmäinen rohkea kipene kurottaa vaaravyön yli.
Säteen juhla;
vaikka pistääkin silmään niin somasti,
että saa otsa rypyssä sirhottamaan,
kyyneleet kilisemään kristalleina kasvojen kuruissa
ahavan paahtaman sänkisen aavikon yli.
Varjojen paluu - sielun juhla,
toivioretken uusi kiehtova alku
arktisen hyisessä hysteriassa taas kerran.
Intohimoinen pakko elää pakkasen ajassa,
humeetti täpötäynnä uusia muhivia eetoksia;
käymistila ilman hiivaa suorastaan piinaa
kun Jäämeren suloinen tuutulaulu ponnistuu,
onnistuu nousemaan takaumista päälimmäiseksi.
Tundran sietämättömän uskomaton viehätys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi