TAiTEELLiNEN VAiKUTELMA
Rännän häntiä päntiönään rantteella,
sen verta huomeneen tuiskutti,
että ruiskutti tuulen kulmauksiin paltteita.
Äkämystynyt koillinen sivautteli,
hyytäviä terviisiä tarjosi - esimakua tulevasta,
antoi soittaa täysillä pari säkeistöä,
mutta sitten jostain syystä heltyi äkin.
Kellisti itsensä ruoja
kun aurinko pilkisti pilven longasta;
raaputti taantuvaa mantua.
Herkästi tuntuu nokkaantuvan mokoma,
näin mustan lumen aikoihin.
Jos nyt äkkipakkasen tekee,
niin jääpähän töyssyjä satavan lumen alle;
tulee kuviokkaampi pinta - taiteellisempi vaikutus.
On mitä päivitellä naapurille,
akkunasta - kohvekupposen äärestä nisu kourassa:
On se tuo luonto!
Ilman apurahoja se sen tekee,
omasta päästään,
antaa kopiointi- ja toisintamisluvan.
Siitä vaan kuvia räpsimään tahi mustetta paperille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi