KORSiKKO
Lounas painaa päälle,
viidellä boforilla tukee väärää kylkeä niin,
että siihen saattaa melkein nojata.
Ei nyt sentään,
mutta vesijätön päälle itsensä kehittänyt ruohikko
huojuu liki kolmimetrisenä seinämänä upeasti;
on painettava monta kertaa nappia.
Kahina takertuu kuulimiin,
käy soimaan oitis hetimmiten korvamatona,
kun väliin pitää kyyristyä tuulen ulottumattomiin
näkövinkkelin vaihtamiseksi.
Kaikella on hintansa,
innokas kyyristely kastaa palttoon liepeet,
niitä seisaalle ponkaisten ihmetellessä kastuu reidet;
pian kai sama olisi kusta housuun.
Kaikki menisi saman typeryyden laskuun.
Satunnainen harmaalokin tämän kesän poikanen
käy bongaamassa korsikon kahisuttajan,
tipauttaa ravinnetta ja liitelee hiiteen.
Vai olisikko sittenkin ollut leveäpyrstökihu;
niitä kuulemma väkitukuttain haivaittu.
Se nyt on varmaa ettei ainakaan leveäsuusammakko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi