PAHTAALLA
Tyvenen kainalossa,
jyleän pahtaan suomassa huomassa sysiä sysien;
loitomma, että mahtuvat vielä palamattomat pesään.
Sitä ennen;
pari rauhallista kauhallista hereästi pöllyävää
syrjemmälle pahtaan juureen:
"Maasta olet sinä tullut - wanha hyvä puu,
ja maaksi taas uudelleen tuleva".
Tuli tuli,
uudestaan syntyi, kapasi rosoisiin tervaksiin,
tuprutti mustat haikuset taivasta pitkin
ja alkoi kohisuttamaan nokista kanaa.
Ei niistä assuista niin väliä,
tyhjän saa pyytämättäkin;
mutta kun tämä arktinen pilkkihysteria.
Jo vain se kelpaa tällaisessa atmosfäärissä pöyristyä;
vöyristyä, ruhtinaaksi itsensä tuta
kun vaalea savolainen prinsessa kellii porontaljalla,
unisena, hyvän eineen nauttineena,
kohveella ja paakelsilla höystettynä.
Aurinko hiplaa kasvoja unen - ja valveen rajoilla,
mumisten toivotaan lakattavan kutittamasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi