SAMETTiJÄÄTELÖÄ
Kaukana aavalla
aajeet henkäilevät huurua,
se leijailee terhenhuntuina saajolta saajolle,
pounikkoa hipoen - lipoen.
Koristaa käkkäräiset petäjät haamuiksi,
sieltä täältä paljastuu taivasta harottavia
mustia kuoston latvoja.
Pimeän hämärän kellistänyt huomenkoi
kapuaa kajeesta taivaanpiirille,
kultaa käkkäröiden rungot.
Tungosta ei ole,
pieni poroparttio jolkkaa toista reunaa,
repolainen nauhana mutkittelevaa polkuaan
eeskahtaalle poukkoillen riekkoparven jäljillä.
Pariton korppi liihottaa tuppisuuna koko komeuden yli
Koko atmosfääri on niin herkän pehmeää,
arktista samettijäätelöä,
ettei tästä henno otetta ottaa - rutistuu, rypistyy,
sulaa hyppysiin.
On vain tyydyttävä katselemaan hiljalleen hiipuvan
nuotion yli aamua.
Huulia nuolten.
Peikolta pöö pitkästä aikaa.
VastaaPoistaIsopeikolle:
PoistaPööpäti-pööpä hyinni.
Harvampi maistuu parempi.
Lopetan runo- ja kuvatorstaissa. Ovat aamu-unisia,
eivätkä osaa käyttää Vuodatuksen ajastinta.
Itse aamuvirkkuna en ala pähkäilemään päivällä
noita jutskia.
Tuskinpa yhtä hukkaa jäävät kaipaamaan.
Muuten kyllä jatkan runosektorilla. Vasta n. 1400
valmiina. Puuttu vielä ainakin n. 600.
Katsotaan sitten.