ViiMEiNEN LUMi ELÄÄ
Linnunlaulun täyttämä huomen avautuu kuin taulu.
Kevään tohina, oksiston kohina,
lakkapäiden lounaan pauhu on yöpakkasten kauhu;
vain paikoilleen ryytynyt ilma hyydyttää
kuohuvat kinokset toviksi koviksi kulkea.
Elämän mahtava vyöryvä voima, virtenä korvissa soiva,
virottaa kivijalan vieressä uinuvan voikukan.
Uusi aurinko syntyy aina kun silmä välttää.
Kirsillä lilluva vesi haihtuu muitta mutkitta tiehensä.
Rapaiset tassunjäljet ovat enää pian muisto;
olemattomiin hälvenevän hangen pinnalla.
Vain pohjoisen katveen varjojen huomassa,
suojassa - hämyisän siimeksen viileän sylissä,
viimeinen lumi elää tuomittuja elinpäiviään.
Kirkuu mykkää kauhuaan kynsin hampain,
pitäen kiinni viimeisten pakkasten rippeistä.
Vaikka tietääkin että se on menoa.
Kevät tulee väellä ja voimalla - rynnimällä,
kellistää kokonaisen pitkän talven niille sijoilleen.
Ja ikään kuin uudelle elämälle alttiin,
höyryävän, tuoksuvan mannun paljastaminen ei riitä,
muuttaa kaiken vihreäksi.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ja äkkiä sitten muuttaakin vihreäksi , kyllä se nyt on menoa talvelle, turha pyristellä vastaaan.Aika kunkku se tänä talvena olikin.
VastaaPoistaTäällä lannanmaassa tänään on kuraisia tassunjälkiä kun sataa räntää ja vettä.
Unelmikolle:
VastaaPoistaKevät on kasvun ihme. Vuosituhansia toistunut ja aina ihme.
Viimeisen lumen on väistyttävä - syksyllä sitten toisinpäin.
VastaaPoistaVerevää vetävää tekstiä kevään voimasta. "...viimeinen lumi elää tuomittuja elinpäiviään./Kirkuu mykkää kauhuaan kynsin hampain,.." Nytpä näen uusin silmin tuon harmillisen lumikinoksen huvilan varjoisella puolella, keittiön oven takana :)
VastaaPoistaDiinalle:
VastaaPoistaAkkurat.
Marjattah'lle:
Kiitän sanojen pyörittelystä mielessäsi. Hyvä että pystyin olemaan avuksi.
Eiköhän se lumisoppa oven takana nyt valmistu.
Vahva ja voimakas runo kuin kevään tulo
VastaaPoistaOn se julmaa. Siinä lumi ja pakkanen, lumiukoista puhumattakaan, ovat helistelemässä viimeisiä jääpuikkojaan :)
VastaaPoistaArleenalle:
VastaaPoistaWahvat ovat keväällä tunteetkin, palavat, puhaltavat.
Isopeikolle:
No minkäs mahat kun kesää pukkaa joka tuutista ja rättikaupasta.
mukavaa se on katsella uusia aurinkoja ja kuunnella oksien kohinaa, tapahtuma rikasta aikaa
VastaaPoistaIlona Tammelle:
VastaaPoistaEikö vaan? Mieluummin tätä kuin urbaanissa pölyssä köhien.
Viimeisen lumen ja pakkasrippeiden kohtalo on tavallaan dramaattisempi kuin voittavan kevään ryminä. Mutta niin ne osat taas syksyllä vaihtuvat!
VastaaPoistaPasaselle:
VastaaPoistaHetki ja tapahtuma yhdistämällä muodostuu näkymä.
Ihana kevät. Ihana uusi maa.
VastaaPoistaHihoille:
VastaaPoistaIhanat tuoksuvat mannut.
Kevät on pohjoisessa niin toisenlainen. Alkaa hangista ja päättyy kesän vihreyteen. :)
VastaaPoistaKahil77'lle:
VastaaPoistaNiin on, se olisi jokaisen koettava henkilökohtaisesti.