KOTAKOSKi
Kuren huuto kiirii,
kaukaa aavan takaa;
herättelee elinpiirii,
jok' vielä talviuntans' uinuu,
aloillansa hoputonna makaa.
On kirsi vielä hangen alla vakaa.
Niin se laulaa,
venyttelee kaulaa.
Lemmenpaulaa morsiollens' punoo,
sorvaa herkkää runoo,
sillä tanssin korvaa;
kuulutukset kelon kylkeen naulaa.
Virkoo uinahtanut koi,
aamun auer leijuu,
kannattelee päivän keijuu.
Sarastuksen reuna terii;
hieno huomen auki kerii,
kutittelee silmäluomen.
Virkoaa jo aikuisväki,
puuhastelee asennolla;
roikkuu pannu korennolla.
Kiehisiä joku vuolee
kylkee pian liekki nuolee.
Kukkuu jossain ensikäki.
kaukaa aavan takaa;
herättelee elinpiirii,
jok' vielä talviuntans' uinuu,
aloillansa hoputonna makaa.
On kirsi vielä hangen alla vakaa.
Niin se laulaa,
venyttelee kaulaa.
Lemmenpaulaa morsiollens' punoo,
sorvaa herkkää runoo,
sillä tanssin korvaa;
kuulutukset kelon kylkeen naulaa.
Virkoo uinahtanut koi,
aamun auer leijuu,
kannattelee päivän keijuu.
Sarastuksen reuna terii;
hieno huomen auki kerii,
kutittelee silmäluomen.
Virkoaa jo aikuisväki,
puuhastelee asennolla;
roikkuu pannu korennolla.
Kiehisiä joku vuolee
kylkee pian liekki nuolee.
Kukkuu jossain ensikäki.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Hieno runo!
VastaaPoistaLuonnonlapselle:
VastaaPoistaKiitän arvostuksesta.
Ihan selevästi kesä tulossa :)
VastaaPoistaNäin jo käen ihan läheltä vaan kukkumaan en saanut. Lemmenpaulaa moni punoo keväällä, sinäkin ja sorvaat herkkää runoo. Oiwallista ja herkkää.
VastaaPoistaJohn'lle:
VastaaPoistaKyllä se tulee kun saadaan lumi ja jää pakastimeen talteen.
Unelmikolle:
Kevät on herkkien sanojen aikaa. Ja taikaa.