sunnuntai 23. elokuuta 2009

TAiTOLAJi


TAiTOLAJi

Puolipäivän ehtoon ensimmäiset merkit,
haukottelua, leukojen venytystä suonenvedon rajoille.
Auringon säteet valuvat luomille
ja painavat niitä wäkisten kiinni.

Nokosten aika - taitolaji,
josta pitkällä harjoittelulla tekee itsestä mestarin.

Mutta luontoa se kysyy, pinnistystä,
sinnikkyyttä ja uhmaa unta vastaan.

Juuri silloin,
silloin kun koko elämä tuntuu olevan makeimmillaan.
Siinä täpärässä hetkessä kun valveillaolon painopiste
on jo kaatunut kuolokohdan yli ja valuu unimaahan.

Silloin pitää antaa kovapäisyydelle valta,
kaksinkäsin on, hammasta purren,
takerruttava todellisuuteen, kiikkustoolin kädensijoihin,
vuoteen reunaan tai pöydänkulmaan.
Kuin hukkuva oljenkorteen.

On kiskottava itsensä valveunen puolelle,
näyteltävä satunnaiselle katsojalle olevansa valveilla,
omalle humeetilleen nukkuvansa.
Ensi ääni tai muu vieras ilmiö palauttaa jälleen ällin
ja elo jatkuu pitkälle ehtooseen, yön syliin.

Oh-show-tah hoi-ne

5 kommenttia:

  1. Kyllä se pitäisi olla laissa säädetty juttu tuo ruokalepo myös työpaikalla.Sen jälkeen ei aamupäivän murheet niin pahoilta tuntuisi... :-)

    VastaaPoista
  2. Soletuulelle:
    Koko muu luomakunta sen tekee paitsi typerä Homo sapiens.

    Isopeikolle:
    Ovela se on unikin tulemaan.

    VastaaPoista
  3. Ruokaperräiset, muttei pitempään kun puol tuntia, sannoo viisaat.

    VastaaPoista
  4. Utukalle:
    Juuri ne, tähelliset. Moni käyttää nykysin avain- tai kolikkotekniikkaa. Toimii kuin junanhyyskä. Varmasti.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi