MATKALLA POHJOiSEEN
Jo näkyy vaarojen jälkeen ensimmäiset tunturit tänään.
Siintävät odottavina niiden harmaansiniset kupeet
ruskeiden kallaiden raidoittamina loimina;
puurajan vehreytenä.
Suuri matka on tehty.
Elämäni paras matka; puolet kaikesta entisestä.
Itse menin puolitiehen vastaan - äkkäsin:
On mentävä - ei ole vaihtoehtoja.
Yhdelle vain kerran elämässä tämä.
Siinä kaikki.
Ja minä kuuntelin sisäistä ääntäni.
Kuuloluillani jotka olin totuttanut aistimaan hiljaisuuden
tuulen huminan keskeltä.
Tunturien hiljaisuudessa,
niiden jyleää kauneutta ihastellessani
olin minä tasapainottanut itseni arvioimaan
mikä on oikea ja väärä - minulle.
Se riittää. Muuta en tarvitse.
Nousin ja noudin omani kun lupasi.
Olemme matkalla kotiin Ultima Thuleen.
Vainuni aistii outametsän, kuolpunoiden ja jängän
elävän yksinkertaisuuden. Wärisen riemusta.
Sykähdyttävää on ja wirkistävää,
palata kuuntelemaan hiljaisuuden viestiä.
Kaksin.
Jo näkyy vaarojen jälkeen ensimmäiset tunturit tänään.
Siintävät odottavina niiden harmaansiniset kupeet
ruskeiden kallaiden raidoittamina loimina;
puurajan vehreytenä.
Suuri matka on tehty.
Elämäni paras matka; puolet kaikesta entisestä.
Itse menin puolitiehen vastaan - äkkäsin:
On mentävä - ei ole vaihtoehtoja.
Yhdelle vain kerran elämässä tämä.
Siinä kaikki.
Ja minä kuuntelin sisäistä ääntäni.
Kuuloluillani jotka olin totuttanut aistimaan hiljaisuuden
tuulen huminan keskeltä.
Tunturien hiljaisuudessa,
niiden jyleää kauneutta ihastellessani
olin minä tasapainottanut itseni arvioimaan
mikä on oikea ja väärä - minulle.
Se riittää. Muuta en tarvitse.
Nousin ja noudin omani kun lupasi.
Olemme matkalla kotiin Ultima Thuleen.
Vainuni aistii outametsän, kuolpunoiden ja jängän
elävän yksinkertaisuuden. Wärisen riemusta.
Sykähdyttävää on ja wirkistävää,
palata kuuntelemaan hiljaisuuden viestiä.
Kaksin.
Oh-show-tah hoi-ne
Erittäin mielenkiintoinen blogi.
VastaaPoistaGreetings from luovuutta ja mielikuvitusta kuvia Jose Ramon
José Ramón'lle:
VastaaPoistaMinä kiitän kommentista. Käyn tutustumassa omaasi.
Tuo kaksin näin yksin on tavoiteltava olotila. Mutta molemmilla kai aikoja takanaan yksin, ei kai sekään hassumpaa ollut?
VastaaPoistaJotenkin blogisi on tullut monimutkaisemmaksi kommentoijalle.
Refanut'lle:
VastaaPoistaEi yksinolossakaan tosiaan mitään moitittavaa ollut/ole, mutta on se vaan jotenkin kaksin somempaa.
Yksinkertaiset kirjoittajat kirjoittavat monimutkaisista asioista.
Kaksin aina kaunihimpi :) hyvin toettu.
VastaaPoistaIsopeikolle:
VastaaPoistaJoskus levottomana päivänä sitä tulee pohtineeksi onkohan kolmin ehken wieläkin kaunihimpi?