RYKELMÄ
Aivan eetosten tapaan - saman kaltaisia siltoja
muodostavat nyt aamuiset kantohanget;
oudoimpienkin, epäilyttävimpienkin paikkojen yli
pääsee tuosta vaan sen kummemmin epäröimättä.
Liikkuminen on haihattelua,
mielenkiintoiset asiat suorastaan kiskovat puolensa;
tuolla valtavista kivistä koostuva keko tasamaalla,
toisaalla käkkäräpetäjän latvuston tihenemä
joka ensin sykähdyttää pesävaikutelmalla.
Uusia piirteitä muka tutussa maisemassa.
Osansa ihailusta saa myös nimen nokkaan
jostakin syystä isänmaan parturoijilta unehtunut
aihkimäntyjen rykelmä.
Puolenkymmentä upean mahtavaa,
ankaraan kilpikaarnaan sonnustautunutta nestoria;
tuulen muovaamine huuruisine lakkapäineen -
päällisin puolin terveen näköisiä,
asuttaa jyleinä,
periksi antamattomina järvenrantamantuaan.
Aika pysähtyy siihen hiljaisuuden kohdatessaan
ja tekee hyvin;
selkä nojaa wankkaan runkoon - aurinko hyväilee.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi