ViHREÄT NiiTUT
Ehtoon tihenevään kehtoon
liu'un unista kuilua pitkin,
huilua soittaa myöhäinen lintu;
musta kuin syntinen yö.
Vain keltainen nokka korpista erottaa.
Puuhailu verottaa;
päivä asettuu tauolle,
huolen häivä,
mikäli mokoma sattuu olemaan,
viikkautuu siistiin pinkkaan rahille.
Heikkosilmäisimmät tuijottanevat vielä
hyvän tovin kuvalootaansa unijuonen löytääkseen,
kaukonäköiset käyvät tuijaamaan selkäpiilleen;
livahtavat katon läpi Höyhensaarille,
pian hopeinen hiekka valuu lävistyksestä
ja vie muassaan.
Pyörähtäminen uniasentoon sujuu niin tottuneesti
vuosikymmenten harjoittelun jälkeen,
että luonnollinen olotila saavuttuu siinä hetkessä
kun ensimmäinen filmi lipuu näkimien ohi.
Vihreät niitut asettuvat molemmin puolin aitaa,
ei tarvitse valita,
riittää kun viitsii vain levätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi