sunnuntai 26. helmikuuta 2012

ViiTTÄ VAiLLE


ViiTTÄ VAiLLE

Kristallisen tähtitaivaan alla vaaran päällä;
hiipuva nuotio,
tulisten hiilien yllä tanssiva liekki,
viimeiset rummunlyönnit valuvat myötämäkeen,
hypähtävät tievan yli
ja katoavat tuntemattomaan äänimaailmaan.

Tilaisuus on viittä vaille,
kiitokset annetuista sanoista on toimitettu säällisesti,
merkki perille tulosta havaittu,
ylös kirjattu uutta kuuta varten.

Joku kumma tunne yön tummassa;
hiljaisuuden autereet lipuvat suurten selkosten yllä,
lipovat vaarojen rinteitä kylmän kostein sipaisuin,
hipovat jängän käkkäröiden tuulen kiusaamia latvoja
häipyen utuiseen tuntemattomaan.

Rauhallinen hetki,
äänetön tuokio ennen viimeistä liekkiä,
tovi ikuisuutta äärettömän avaruuden kulmassa.
Aika pysähtyy uusi käynnistyy.

Kaikki valmiina loppusilaukseen,
taljakääröt, raanu, rumpurasia,
nokinen kana viilekkeessä;
poistumista vailla tämä akti.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi