VALAiSTUMiNEN
Toiseuden suloisen mystinen paradoksi
on sen ykseyden ymmärtämistä,
että sukkapuikko on maailman toiseksi tärkein kapine
kun kipsin alaisen ihon valtaa sietämätön,
tuhansien olemattomien pikkujalkojen kepeä kutina.
Kutinan jatkumisen uhallakin on kohteliaisuussyistä
jätettävä ensimmäinen sija avoimeksi;
ihan siltä varalta josko joku keksii vielä paremman.
Kuin tuo edellä mainittu oiva kudin.
Vaikka valaistuminen ykseyden suhteen
olisikin tapahtunut jo siinä vaiheessa
kun ensimmäinen erä päätyi tappioon;
mielipuolisen tunteen hillittömään ikuisuuteen,
on lasittuneen katseen kiintyessä tunturien yli
pohdittava ankarasti keinoa tunteen eliminoimiseksi.
Vaikka kuin olisi muka ei-käsityöihminen
niin tässä nimenomaisessa herkässä tapauksessa
sitä kovin mieluusti silti hakeutuu anelemaan puikkoa,
rukoilemaan lattialla kieriskellen puikkoa,
keksimään sen lopulta tyhjästä.
Pikkujalat kampitettuaan sitä istuu tovin permannolla
kuin Siddhartha ikään - lootus asennossa,
mutta paljon paljon valaistuneempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi